Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa. Luentokurssilla mietimme, mitä medialle tapahtuu seuraavina vuosikymmeninä ja mitä muutokset tarkoittavat journalismin kannalta. Vuoteen 2030 mennessä toteutuvaksi merkittiin seuraavat kuusi asiaa. Lue lisää
Veretön välierä
MM-kisat. Isäntämaa Brasilia häviää välierissä Saksalle selkein luvuin. Yle tietää kertoa:
200-miljoonainen Brasilia ei ole maailman rauhallisin maa. Hävityn ottelun jälkeen 12 ihmistä on loukkaantunut ja busseja on tulessa. Huhupuheiden mukaan yhtä saksalaistakin olisi lyöty.
Jalkapallo ei ole maineensa veroinen. Lue lisää
Aitous ja kaunistelu sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median avoin sisältöjen jakaminen on nykyaikainen tapa luoda henkilöbrändiä, rakentaa suhteita ja tehdä yhteistyötä – toisinaan jopa nousta yhdessä yössä julkisuuteen.
Näillä rajattomien mahdollisuuksien markkinoilla käyttäjän tehtäväksi jää valita jostakin kahden ääristrategian väliltä.
Pitäisikö jaettuja sisältöjä hieman kaunistella, vai pyrkiä olemaan kaikessa ehdottoman rehellinen? Lue lisää
Tutkimusetiikka ja manipuloidut päivitykset
Viime päivinä valtavaa huomiota on herättänyt tutkimus, jonka mukaan tunteet “tarttuvat” sosiaalisessa mediassa.
Tutkijat manipuloivat lähes 700 000 Facebook-käyttäjän uutisvirtaa näyttämään entistä enemmän sisällöltään “positiivisia” tai “negatiivisia” päivityksiä. Heidän väitteensä mukaan käyttäjän omat päivitykset osoittavat tunteen tarttuneen (emotional contagion).
Peli on pelattu
Pelialan on jo pitkään arvioitu olevan Suomen talouden uusi toivo, ja alalta löytyykin viime vuosilta esimerkkejä suomalaisyhtiöiden loistavasta kansainvälisestä menestyksestä.
Ylen uutissivuilla arvellaan tänään, että peliala ”vetää Suomen suosta” taloutta mullistavalla tavalla.
Koulutus ja tutkimus yrittävät pysyä perässä, koska pelialalle tietenkin tarvitaan uusia ”huippuosaajia”. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon perustettiin vuonna 2014 pelitutkimuksen ”huippuosaamiskeskus”. Lue lisää
Omantunnon kysymys?
Eduskunnan päätöksenteoksessa omantunnon kysymyksiksi kutsutaan käsittelyjä ja äänestyksiä, joissa ei noudateta puoluekuria – joissa edustajan ei odoteta äänestävän ryhmän kannan mukaisesti.
Tässäkö ensimmäinen pääministerin selfie?
Alexander Stubb herätti huomiota ottamalla selfien juuri valitun puheenjohtajan linjapuheensa lopuksi Kokoomuksen puoluekokouksessa 15.6.2014.
Suomen ensimmäinen pääministerin ottama selfie on kuitenkin jo vuodelta 2010, ajalta ennen koko selfie-termin vakiintumista vuoden 2012 tuntumassa. Lue lisää
Stubbin sananvapaus
Suomalaiset ja varsinkin suomalainen media yrittävät kovasti muodostaa suhtautumistaan sosiaalisessa mediassa aktiiviseen ja yläpurentaansa auliisti itseotetuissa valokuvissa esittelevään tulevaan pääministeriin.
Kriittinen keskustelu alkoi verkkomedian innokkasti lietsomana jo tänään. Se syntyi twiiteistä, jotka Alexander Stubb lähetti kello 11-12 aikoihin – samana päivänä kuin minihallitusneuvottelut ovat käynnissä.
